Näkemyksemme merten roskaantumisesta

Taustaa

On maailmanlaajuisesti tunnustettua, että merten roskaantuminen on yksi yhteiskuntamme suurimmista haasteista. Maailmanlaajuisesti kasvava väestö ja kasvavat taloudet tuottavat enemmän muovijätettä, mikä yhdessä puutteellisen jätehuollon kanssa on johtanut siihen, että meriin päätyy hallitsematon määrä muovijätettä.

Meressä olevat muoviroskat tuhoavat koralliriuttoja ja niillä on vakava vaikutus merieläimiin ja -kasveihin. Myös taloudelliset kustannukset ovat valtavia. YK:n ympäristöohjelman julkaisemassa Trucostin tekemässä raportissa olevan arvion mukaan maailmantaloudelliset vaikutukset ovat 13 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosittain. Tässä ovat mukana rantojen ja satamien puhdistukset ja vahingot turismille ja kalataloudelle. Lisäksi muoviroska meressä vahingoittaa muoviteollisuuden mainetta ja heikentää muovien monia yhteiskunnalle hyödyllisiä vaikutuksia.


Marine litter

Meriroskan lähteet

Meriimme joutuvan muoviroskan todellinen määrä on vielä tuntematon. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että 80 % meriroskasta tulee maalta ja joista, ja että viisi maata – Kiina, Indonesia, Filippiinit, Vietnam ja Thaimaa – tuottavat yli 50 % tästä jätteestä. Tämä kuvastaa niiden suurta rannikkoväestöä, huonoja jätehuollon käytäntöjä ja nopeaa taloudellista sekä väestöllistä kasvua.

Kaikesta jokien kautta meriin joutuvasta muovijätteestä 88 %–95 % tulee vain kymmenestä joesta. Kahdeksan niistä on Aasiassa (Ganges, Indus, Keltainenjoki, Jangtse, Haihe, Pearl, Mekong ja Amur) ja kaksi – Niili ja Niger – ovat Afrikassa. Vuonna 2019 julkaistun WWF:n raportin mukaan 0,57 miljoonaa tonnia muovia joutuu yksin Välimereen joka vuosi. Vaikka muovijätteen tyyppi vaihtelee alueittain, on todisteita, että noin 60 %-80 % merien roskista on kulutuksen jälkeistä muovijätettä, mistä suurin osa on kertakäyttömuovia.

Näkemyksemme

Muovit ovat liian arvokkaita poisheitettäviksi

Muoveilla on iso rooli yhteiskunnassa; niillä on monia konkreettisia yhteiskunnallisia, ympäristöllisiä ja taloudellisia etuja. Näihin kuuluvat ruokahävikin, CO2-päästöjen ja veden käytön väheneminen sekä viljelykasvien tuottavuuden lisääminen ja energiatehokkuus. Tämän vuoksi muovit ovat liian arvokkaita poisheitettäväksi. Sen sijaan, että ne päätyvät roskana maalle tai mereen, muovit pitäisi kierrättää tai käyttää uudelleen, jotta niiden ympäristöllisiä ja taloudellisia hyötyjä voidaan laajentaa. Tämän vuoksi työskentelemme arvoketjun kanssa muuttaaksemme tämänhetkisen lineaarisen muovitalouden enemmän kiertotalouteen pohjautuvaksi. Sen lisäksi, että olemme investoineet kierrätyslaitoksiin ja innovaatioon, olemme hiljattain kehittäneet kymmenen ohjesääntöä (10 Codes of Conduct) kierrätettävyyden edistämiseksi pakkauksissa.

Jätteiden ennaltaehkäisy on avainasemassa

Muovijätteen talteenotto meristä on tärkeää. Uskomme kuitenkin, että tärkeintä on “sulkea hana” estämällä roskaaminen heti alussa. Puutteelliset jätehuoltojärjestelmät ovat pääsyy roskaantumiseen. Tämän vuoksi olimme mukana perustamassa STOP-projektia. Tämä on uraauurtava ohjelma, jonka tavoitteena on muuttaa tehottomat jätehuoltojärjestelmät kestävämmiksi ja kiertotalouteen perustuviksi. Se perustuu ”järjestelmän mahdollistaja” (system-enabler) -menetelmään, ja auttaa kaupunkeja varmistamaan, että kaikki jäte kerätään ja lajitellaan ja sitten joko kierrätetään tai käytetään uudestaan. Yhdessä arvoketjun kumppaniemme, valtionjohdon ja kansalaisyhteiskunnan kanssa käynnistimme vuonna 2017 ensimmäiset kaupunkikumppanuushankkeet Indonesiassa, maassa joka on toiseksi suurin muovivuotomaa maailmassa. Vuonna 2020 käynnistimme STOP-projektin kahdessa muussa Indonesian kaupungissa, Pasuruanissa ja Jembranassa.

Biohajoavat muovit eivät ole ratkaisu merien roskaantumiseen

Biohajoavat muovit saattavat kuulostaa ilmeiseltä ratkaisulta merien roskaantumiseen. Missä määrin nämä materiaalit hajoavat riippuu voimakkaasti olosuhteista, joille ne altistuvat, kuten lämpö, kosteus ja valo. Tämä tarkoittaa sitä, että muovit, jotka hajoaisivat biologisesti maalla eivät välttämättä hajoa samalla tavalla merivedessä. Biohajoavat muovit voivat myös pahentaa roskaantumista rohkaisemalla ihmisiä roskaamaan siinä virheellisessä uskossa, että tuote mätänee pois.

Talteen otettua muovia pitäisi käsitellä kestävimmällä mahdollisella käytettävissä olevalla prosessilla

Kun muovia kerätään joista ja meristä, pitäisi valita kaikkein kestävin loppukäsittelyprosessi. Tämä riippuu lukuisista tekijöistä, mukaan lukien: onko käytettävissä vakiintunutta teknologiaa muovin keräämiseen tehokkaasti ja samalla meren eliöstön suojelemiseksi; keräämisen, kuljetuksen, lajittelun ja jätteen kierrätyksen kustannukset; muovin kunto, joka saattaa olla huonontunut tuulen ja auringonvalon vuoksi; ja onko käytettävissä sellaista kierrätysteknologiaa, jolla pystytään käsittelemään pahasti heikentynyttä muovia vahingoittamatta laitteita.

Tarvitaan yhteistyötä ja käyttäytymisen muutosta

Jotta voidaan estää muovin joutuminen meriin, kaikkien sidosryhmien tulee liittyä yhteen tehokkaiden ratkaisujen luomiseksi. Yhteiskuntasuhteiden verkostomme kautta työskentelemme läheisesti valtioiden johdon, paikallisten viranomaisten, valvojien ja muovien arvoketjun kumppaneiden kanssa parantaaksemme yhdessä jätehuoltojärjestelmiä. Koko yhteiskunnalla on merkittävä rooli. Kuluttajien täytyy muuttaa käyttäytymistään roskaamisen vähentämiseksi. Tämän vuoksi kannustamme ja tuemme viestintäohjelmia, jotka lisäävät kuluttajien tietoisuutta jätteiden käsittelystä.