Kilpilahden hukkalämpöhanke etenee – kattaisi toteutuessaan neljäsosan pääkaupunkiseudun kaukolämmön tarpeesta
Kilpilahdessa toimivat Neste ja Borealis sekä pääkaupunkiseudun energiayhtiöt teettivät vuonna 2019 esiselvityksen Kilpilahden hukkalämmön hyödyntämisestä kaukolämmön tuotannossa. Hukkalämpöhanke etenee nyt kannattavuusselvitysvaiheeseen. Alustavien arvioiden mukaan hanke maksaisi toteutuessaan 700–1 000 miljoonaa euroa. Porvoon Kilpilahden tehdasalueelta saatava hukkalämpö riittäisi kattamaan noin neljäsosan koko pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkkojen lämmön tarpeesta, ja lämpöä riittäisi lisäksi Keravalle ja Sipooseen.
Kilpilahden hukkalämpöhanke etenee kannattavuusselvitykseen. Kuvassa Borealiksen petrokemian laitokset, jossa mm. hukkalämpöä syntyy.
Arviolta puoli vuotta kestävässä kannattavuusselvitysvaiheessa keskitytään yksityiskohtaiseen teknis-taloudelliseen tarkasteluun, josta saatujen tietojen pohjalta hankkeesta voidaan tehdä erillinen investointipäätös viimeistään vuoden 2021 kuluessa. Rakentaminen voisi alkaa vuonna 2023, ja lämmöntoimitukset Porvoon tehtailta pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkkoon aikaisintaan vuonna 2025.
Mukana hankkeessa ovat Neste, Helen, Borealis, Fortum ja Keravan Energia.
Tällä hetkellä Kilpilahdessa syntyy noin 1 000 megawatin (suuren ydinvoimalan) verran hukkalämpöä. Koko tämän lämpömäärän hyödyntämistä rajoittaa kuitenkin lämmön tarpeen voimakas painottuminen talvikauteen.
"Liikenteen ja sähkönkäytön ohella lämmityksen päästöt ovat pääkaupunkiseudulla vielä merkittävät. Kilpilahden hukkalämpöjen hyödyntäminen antaisi mahdollisuuden ottaa suuren harppauksen kohti hiilineutraalia kaukolämpöä koko pääkaupunkiseudulla. Hankkeella olisi toteutuessaan merkittävä rooli Suomen hallituksen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi hanke tukisi toteutuessaan työllisyyttä yli 4 000 henkilötyövuodella", sanovat Suomen lämmitys- ja jäähdytysliiketoiminnan johtaja Timo Piispa Fortumilta ja päällikkö Janne Rauhamäki Helenin Kehityshankkeet-yksiköstä.
Hankkeen toteutuminen on vahvasti riippuvainen vaadittavien investointien suuruudesta sekä hukkalämmön ja lämpöpumppujen verokohtelusta. Tällä hetkellä kaukolämpöjärjestelmään kytketyt hukkalämpöä hyödyntävät lämpöpumput ovat korkeimmassa sähköveroluokassa, mikä nostaa hukkalämmöllä tuotetun kaukolämmön hintaa merkittävästi.
"Koko Kilpilahden teollisuusalueen yhteinen toive on saada alueen yritysten tuottama hukkalämpö hyötykäyttöön. Sekä Nesteellä että Borealiksella on kunnianhimoiset strategiset tavoitteet vähentää niin asiakkaidensa kuin oman toimintansa päästöjä. Hukkalämmön hyödyntäminen toisi merkittäviä ilmastohyötyjä pääkaupunkiseudulle sekä lisäisi Kilpilahden teollisuusalueen energiatehokkuutta", sanovat Marko Pekkola, Nesteen Öljytuotteet-liiketoimintayksikön johtaja ja Salla Roni-Poranen, Borealis Polymers Oy:n toimitusjohtaja.
Lisätietoja:
Neste Oyj: Marja Sarikkola, Liiketoiminnan kehityspäällikkö, Öljytuotteet. Yhteydenotot Nesteen mediapuhelimeen puh. 050 458 5076 / media@neste.com (arkisin 8.30-16.00).
Helen Oy: Janne Rauhamäki, Yksikön päällikkö (kehityshankkeet), puh. 040 566 6275
Fortum Oyj: Timo Piispa, Suomen lämmitys- ja jäähdytysliiketoiminnan johtaja, puh. 050 453 2758
Borealis Polymers Oy: Jari Salonen, Energiapäällikkö, puh. 050 379 4452
Keravan Energia Oy: Sami Kotimäki, Tuotantoliiketoiminnan johtaja, puh. 040 743 3706
